keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Leijat Helsigin yllä




En itse ole lennättänyt leijaa vuosikausiin, mutta ilahduin kun satuin tuulisena päivänä Hietsun rantaan (no joo sinä samana päivänä kun kuvailin ruskaa eli tosi kauan sitten), jossa oli useampia toisiaan upeampia leijoja ilmassa. Leijanlennättäjien kokoontumisajot siis!

Enpä ole edes lukenut otsikolle nimensä lainannutta Kjell Westön kirjaa, vaikka Westöstä olen viimeaikoina tykännyt. Naps vaan ja Helmetistä varaukseen siis! Olen viime aikoina kunnostautunut taas kirjaston käytössä, osittain varmasti sen ansiosta kun asun taas lyhyen kävelymatkan päässä kirjastosta. Oletteko muuten huomanneet, että Helmetistä on tullut kännykkäsovellus, joka toimii ainakin iPhonella ja androideissa? Kertaalleen siitä oli ainakin jo oikeaa iloa, kun tsekkasin kirjastossa onko löytämääni kirjaa tarjolla alkuperäiskiellä.

Nykyään minulla on tapana laittaa kaikki mielenkiintoiset kirjat, joista kuulen, heti varaukseen kirjastosta. Toimiva tapa, ei tarvitse pitää mielessä että mikäs sekin kirja oli jota silloin mietin, mutta johtaa välillä siihen tilanteeseen että luettavia kirjoja on iso pino ja eräpäivä lähestyy. Onneksi halutessani luen aika nopeaan, nykyään tulee vaan harvemmin vietettyä koko iltaa nenä kiinni kirjassa kuten joskus nuorempana. Ja edelleen sitä teen, jos vaan osuu tarpeeksi kiva kirja! Työssäkäynti vaan valitettavasti rajoittaa yömyöhään kestäviä lukumaratoneja ikävästi.

torstai 7. marraskuuta 2013

Lihanhimo


Tiistaina pääsi lihan (ja punaviinin) himo yllättämään, mutta sehän on onneksi helposti korjattavissa oleva tilanne. En oikeastaan koskaa syö kotona pihviä, koska mielestäni pihvi on vähän tylsä vaihtoehto. Onhan sen aivan älyttömän hyvää silloin kun se on hyvää, mutta olen syönyt liian monta keskinkertaista pihviä (ja tarpeeksi monta erinomaista) kuvitellakseni sen olevan paras vaihtoehto kotona. Kun ei riitä tiedot hyvän lihan tunnistamiseksi, niin ne eivät riitä.

Paisti on rehellisen kotoisa, yrittämättäkään teeskennellä gourmetta. Mittarin kanssa kypsyyden saa sopivaksi ja kylkeen sopii simppelit lisukkeet. Mainitsemisen arvoisen tästä ateriasta (punkun lisäksi, oikein toimiva Piedemonte Reserva) teki punaviinikastike, joka oli todella helppo tehdä: paistettuani paistin pinnat valurautapannulla heitin samalle pannulle salottisipulia ja valkosipulia voin kanssa ja pehmittämisen jäljeen lisäsin noin desin punaviiniä. Sitten kippasin pannun sisällön kattilaan kanaliemen (n. 2,5 dl) kaveriksi, keitin kasaan, siivilöin ja lisäsin timjamia ja voita. Olen vähän vierastanut kastikkeita, kun olen pitänyt niitä vaikeina, mutta ennakkoluuloni osoittautuivat ainakin punaviinikastikkeen kohdalla perusteettomiksi.

Ja vielä loppuun: blogeissahan on tapana esitellä uusia hankintoja, joten katsokaapas noita lautasliinoja! Yleensä ostan servettejä kiireessä ruokakauppassa juuri ennen vieraiden tuloa, mutta tiistaina kävin H&M:n kotiosastolla hypistelemässä kivoja juttuja. Vaikka kankaiset lautasliinat houkuttelevat, niin niihin en ole vielä siirtynyt, eli paperisilla mennään. Muutenkin kaipasin jotain vähän hienompaa, joten kaivoin kaapista Essenset esiin, yleensä arkena kun tulee tyydyttyä Ikean viinilaseihin (mahtuvat paremmin muutenkin turhan pieneen tiskikoneeseen!). Sitä paljon puhuttua arjen luksusta siis!

tiistai 5. marraskuuta 2013

Demo


Pääsin viime viikolla syömään ensimmäistä kertaa Demoon! Kuusi ruokalajia (ja viinimenu) varmisti sen, että en muista tarkalleen mitä kaikkea tuli syötyä, joten joudutte vaan luottamaan sanaani kun kerron, että herkullista oli! Kuusi ruokalajia oli ihan sopivasti, annokset olivat hillityn kokoisia niin, että jälkkärinkin jaksoi hyvin. Kahvin kaveriksi tulleet namit jäivät kyllä syömättä, sen verran täynnä olin lopuksi.

Demossa oli ilmeisesti illan aikana vain yksi kattaus ja fiilis oli kivan rauhallinen, ei tullut kiire. Itse tykkään jos ruokalajit eivät tule ihan peräperään, varsinkin jos tarkoitus on nautiskella illasta eikä jatkaa aikataulujen mukaan. Palvelu oli hyvää ja rentoa ja sommelier jaksoi kertoa viinimenun viineistä sopivan paljon. Seuralla ja fiiliksellä noin muutenkin on toki vaikutuksensa siihen, kuinka hyvät mielikuvat ravintolasta jäävät, mutta niistä huolimatta suosittelen käymään!