Kun perheen pääluku kasva viidelläkymmenellä prosentilla, on selvää että jotain muutoksia kotona on tehtävä. Jonkin verran mietitytti, riittääkö tämän asunnon neliöt kolmelle, mutta tulimme siihen tulokseen että saavat luvan riittää ainakin aluksi. Koska kämppä oli entuudestaan jo melko täynnä huonekaluja, niin tyydyimme hienosäätöön. Ainakin vielä tuntuu siltä, että vauvahan tulee mahtumaan tänne oikein mainiosti ja alkuraskauden mietteet tilan riittämisestä olivat turhia.
Vaikka olen sitä mieltä, että lapsiperheessä huonekalut ovat käyttöesineitä ja niiden liiallisella varomisella aiheuttaa itselleen vaan turhia harmaita hiuksia, päätimme hieman suojata keittiön sohvaa ylimmässä kuvassa näkyvillä torkkupeitoilla. Vauvaa todennäköisesti tulee syötettyä sohvalla ja olisi kiva jos ihan kaikki siihen liittyvä sotku ei imeytyisi suoraan sohvaan. Kun satuin löytämään Kodin1 alesta pari keittiömme väreihin sopivaa peitettä, jotka saa pestä 60 asteessa, niin päätös sohvan suojaamisesta oli helppo tehdä. Hieman yllättäen peitot ovat jo osoittautuneet erittäin kivoiksi käytössä. Sohva on muuten erinomainen, mutta talvisin siinä istuessa itseensä saa kerättyä hämmästyttävän paljon staattista sähköä, joka sitten luonnollisesti purkautuu sähköiskuina. Puuvillaisesta peitosta sähköä ei sen sijaan kerry. Lisäksi koko keittiö vaikuttaa valoisammalta, kun ikkunan alla ei olekaan tummanharmaa vaan melkeinpä vaalea sohva.
Viherkasveja ei hankittu tietenkään vauvaa varten, vaan minua. Kun olin useamman kuukauden katsellut sivupöydällä olleita viini- ja viskipulloja ilman että niistä oli minulle mitään iloa, ilmoitin että pullot lähtevät piiloon. Tilalle hankittiin viirivehka, klusia ja muorinkukka, jotka ovat pysyneet hengissä jo parisen kuukautta. Ruukut hankittiin samaan aikaan kukkien kanssa Granitista, mutta jännästi se oikeisiin ruukkuihin siirtäminen otti aikansa... Käytännössä tämä keittiön nurkka on liian pimeä kasveille, vaikka valitsimmekin vähässä valossa viihtyviä, joten ruukut siirretään päivisin ikkunalaudalle. Toistaiseksi systeemi on toiminut ja kasvit ovat voineet hyvin. Ilmeisesti viherkasvit ovat yksi tämän vuoden sisustustrendeistä, joten kerrankin olemme aallonharjalla.
Koska tykkäämme laittaa ruokaa ja syödä hyvin, pitää vauvallakin tietenkin olla oma paikka ruokapöydän ääressä. Hieman huvittaa, että ensimmäinen klassikkohuonekalumme on syöttötuoli, mutta eipä aikaisemmin ole design tarpeeksi houkutellut. Värivaihtoehdoista päädyimme hieman yllättäen vaaleansiniseen, koska alun perin mielessä olleet neutraalit sävyt eivät livenä miellyttäneetkään.
Kaikkein eniten tilan suhteen mietitytti eteinen. Varsinaisen vaunuvaraston puuttuessa vaunut on käytännössä pakko säilyttää sisällä ja pelkäsimme, että ne joko tukkivat koko eteisen tai vaihtoehtoisesti kirjahylly olisi pakko siirtää makuuhuoneeseen. Huoli osottautui turhaksi, sillä vaunut mahtuvat kenkätelineen aiemmalle paikalle ilman että eteisessä kulku merkittävästi hankaloituu. Tähän auttaa myös vaunujen heittoaisa, jonka saa nostettua lähemmäs kirjahyllyä pois tieltä.
Jotta vaunut viitsii Suomen olosuhteissa kärrätä sisälle, oli lautalattialle pakko keksiä jokin suoja. Valinta kallistui käytännölliseen ratkaisuun ja ostimme Etolasta metritavarana myytävää kuramattoa. Vaikka matto ei olekaan kaikkein kaunein ratkaisu, niin harmaan sävy on hyvä ja koko eteisen ulko-oven kynnykseltä molemmille seinille peittävänä se itse asiassa toimii aivan mainiosti.
Makuuhuoneen mahdollista uutta järjestystä mietimme pohjapiirroksen ja pahvimallien avulla toista tuntia ja päädyimme siihen lopputulokseen, että ei muutetan mitään. Makuuhuoneen kiinteä kaappi hyvin tehokkaasti estää sängyn sijoittamisen millekään muulle paikalle kuin missä se nyt on, minkä seurauksena muidenkin huonekalujen siirtomahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Onneksi Ikeasta löytyi juuri tismalleen sopivan kokoinen lipasto vauvan vaatteille, joka sai paikkansa aiemmin tyhjän panttina seisoneesta kulmasta. Lipasto on samaa sarjaa kirjahyllymme kanssa, joten se sopinee myöhemminkin sisustukseen ja ainakin toistaiseksi se vetää sisäänsä kaikki pienimmät taloudesta löytyvät vauvanvaatteet. Liian isot ja pienet vaatteethan voivat hyvin olla jemmassa vaatekaappien päällä.
Omaa petiä vauvalle ei vielä ole laitettu, sillä en tahdo luopua yöpöydästä ennen kuin tarve vaatii. Tarkoituksena on nukuttaa vauvaa ensimmäiset kuukaudet äitiyspakkauksen laatikossa aivan sängyn vieressä. Kun laatikko käy liian pieneksi pitää miettiä taas makuuhuone uusiksi ja tarvittaessa luopua sohvasta pinnasängyn tieltä.
Nyt puuttuu enää se vauva. Ihme juttu kun tyyppi ei osaa vielä käyttää kalenteria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti